sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Malesian kiertueella luetut (39-46/2012)

Huhtikuu on ollut matkustelun-, kutinan- ja touhuntäyteinen, ei ole ollut aikaa eikä keskittymiskykyä lukea normaaliin tahtiin. Mutta muutama kirja sentäs tuli luettua.


Orhan Pamuk:  Valkoinen Linna (39/2012)

Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2006 vissiinki tämä teos saanu. Siltä vaikuttiki. Justiisa sellasta palkintolautakuntia hivelevää settiä. Miulle tää oli tyhjänpäivänen ajanviete. "Ihan kiva!"
Luettu: 29.3.2012 Ngurah Rai -lentokenttä, Bali, Indonesia

 





Jo Nesbo: Kukkulan Kuningas (40/2012)

Nesböö kirjottaa hyviä ja mukaansatempasevia jännäreitä, jois on lupsakkaa väkivaltaa ja reipasta juonen kulkua. Tykkään. Täs oli sellanen rekrytointifirman kykyjenetsijä, joka siin ohes toimittaa pientä taidevarkaan sivutoimintaa. Mutta sit tupsahtaa kohalle semmonen gubbe, joka pistää hommat ihan vituralleen. Seuraa ulkohuussin paskaliejussa piileskelyä, murhaamista, kolarointia ja kivaa pientä keppostelua.
Luettu: 1.4.2012 Pulau Tioman, Malesia

 


David Baldacci: Deliver Us From Evil (41/2012)

Mahtavaa väkivaltaa ja huikeen pahoja tyyppejä! On semmonen salainen järjestö joka jahtaa tosi-tosi pahoja ihmisiä ja vapauttaa maailman niistä ilosesti murhaamalla. Jäljittävät vanhoja natseja ja muita monstereita, ja hyvällä menestyksellä. Mutta sitte tulee eteen sellanen äijä, jota ei ihan tosta vaan saahakaan lahdattua. Ukrainalainen entinen KGB-miäs, joka esittää olevansa känädäläinen pisnesmiäs nykysin, vaikka innostuu yhä kunnon kidutuksesta ja ihmisjahdista. Jänniä kiditusjuttuja oli, ai että. Ovelaa esimerkiks tunkea lasiputki tuhman setän kikkeliin ja sitte vääntää kikkeliä niin et lasiputki hajoaa sinne sisään. Auts. Loppuhulinaki on hieno ihmisjahti jossain tundralla. Oikeen hyvä ja jännä kirja.
Luettu: 8.4.2012 Pulau Kapas, Malesia

 


Jane Bussman: The Worst Date Ever - Or How It Took A Comedy Writer To Expose Africa's Secret War (42/2012)

Majapaikan kirjahyllystä lainasin vähän epäluulosena tämmösen. epäluulosena, koska kirjan nimessä puhutaan treffeistä ja sellasethan suuresti herättää miussa tutinaa, että paskaa on tulossa. Mutta koska Jane Bussman on käsikirjottanu mm. South Parkia, ni seikkailumielellä rupesin sit tähän. Ja onneks olin rohkee, kirja oli mahtava. Bussman on ollu mm. julkkisjournalistina Hollywoodissa pykäämässä köykäsiä hömppäjuttuja kaikenmaaliman Paris Hiltoneista, ja tarinat siitä elämästä on ihan räävittömän hauskoja. Mutta sit hää vähä ihastuu yhteen poliittiseen könsikkääseen ja lähtee hänen innottamana Ugandaan tekemään juttua ihan toisenlaisista asioista, eli sotahommista ja hirveyksistä mitä siellä päin tapahtuu. Lapsia kidnapataan sotilaiks ja seksiorjiks, Ugandan hallitus kattoo vähä läpi sormiensa ja länsimaat rahottaa. Hyvä meininki, siis. Näistä hommista ei niin paljo huumoria irtoo ku Hollywoodin hattarapäitten haastattelemisesta, mutta Bussman osaa kyl kirjottaa rankoistaki jutuista tyylillä, joka välillä hymyilyttää. Kertoo esimerkiks et joku paikallinen sotakenraali kuorsaa niin et kuulosti siltä ku viereisessä huoneessa leijona nussis isoa sikaa. Et kevennystä täl viisii on kauheitten ihmiskohtaloitten sekaan laitettu.

Kirjan ohessa tosta Uganda-seikkailusta on pyöriny palkintoja keränny stand-up-show ja on vissiin elokuvakii tekeillä.
Luettu: 9.4.2012 Pulau Kapas, Malesia

 

Harlan Coben: Promise Me (43/2012)

Katoavia teinipimuja etitää. Ihan jees, mutta täst ei oo tän enempää sanottavaa.
Luettu: 10.4.2012 Pulau Kapas, Malesia

 


John Verdon: Numeropeli (44/2012)

Täs oli aika jännä sarjamurhaaja, joka hämmens poliiseja kaikilla hianoilla tempuilla. Lähetteli runoja tyypeille jotka sit myöhemmin meni ja murhas, viritteli murhapaikat omituisiks ja kaikkee muuta kivaa. Asiaa rupee sorkkimaa jo eläkkeellä oleva entinen rikostutkija, joka on uransa aikana montakii sarjamurhaajaa saanu napattua. Ja nappaa se tietysti tänki.
Luettu: 14.4.2012 Pulau Perhentian Kecil, Malesia
 


Jilliane Hoffman: Plea of Insanity (45/2012)

Outo kirja. Alkaa miälenkiintosena murhahommana. Iskä lahtaa vaimon ja 3 pientä lasta, asiaa alkaa ajaa vielä nuori pimatsu, jolla tietysti on omaa synkkää menneisyyttä kans. Syytettynä oleva iskä vetoaa mielenterveydellisiin seikkoihin, sairastaa ehkä skitsofreniaa. Vai teeskenteleekö se vaan? Annetaan ymmärtää, että jossain hilluu vapaana joku muukin murhaaja ja ainekset on jännään tarinaan. Mutta kirja kääntyyki yhtäkkiä mielenterveyspotilaiden puolesta puhuvaks tekeleeks, eikä lopussa selviä edes se oliko se perheen isä oikeasti sairas, tappoiko se perheensä, vai kävikö joku muu lahtaamassa huushollin? ÄRSYTTÄÄ big time kun kirja loppuu eikä anneta vastauksia mihinkään. Blah blah blah.
Luettu: 19.4.2012 Tanah Rata, Malesia



Patricia Cornwell: Vaarassa (46/2012)

Tyhjänpäiväsen paska Cornwell. En muutenkaan tajua Cornwellin suosiota.
Luettu: 22.4.2012 Kuala Lumpur, Malesia