Sukeltelu sitä ja sukeltelu tätä (55/2013)

The Encyclopedia of Recreational Diving (55/2013)

Joo. En oo ehtiny, jaksanu enkä kyenny lukemaan muuta ku sukelluskirjoja. Tämä ensyklopeedia löytyy (muun sälän ohessa) semmosesta tyhmännäkösestä olkalaukusta, jonka saapi vastaanottaa ku alkaa ähräämään ittiään dive masteriks. Sitä hommaa siis pusaan täs yhä. Hissunkissun homma etenee. Min reissuplokista voi tilanteen kehittymistä seurata  ja muutaki paskaa lueskella.

Kirja on kertaalleen luettu läpi, olipahan urakka, öbauts puolesta sisällöstä en tajunnu mitään, tai en vaan kyenny sisäistämään. Too much information monen asian kohalla, mutta varmaan tämä opus palvelee jatkossa jonkinmoisena hakuteoksena ja sellasena et tsekkaampa ton asian. Ja varsinkin kun dive master -hommelin teoriaosuuden tentin kakkososaan valmistaudun tässä kovasti ni tätä kirjaa joutuu hiukkasen välillä käpistelemään.

Mutta yks juttu meni jakeluun ku tän kirjan luin. Se oli yks simppeli lause joka vihdoin miulle aukas et mikä oikee on noien vuorovesien meininki. Et niiku mitä vittua ku välil ne tulee ja menee tos kohtaa päivää ja on noin rajuja, ja sit koht ne tulee ihan toises kohas päivää ja on ihan toista kokoluokkaa.

Jaan tän viisauden nyt teille: "The pull of the moon's gravity lifts the earth's oceans, causing the tides."

LIFTS THE OCEANS! Daaaa-aaa! Olisitte vittu heti sanonu!

No nii! Heti tuli visio että meret on niiku sellasta venyvää taikinaa, et sitte kuun vetovoima ikäänku isona kourana nappaa taikinasta kii ni taikina ei voi mitää, on vaa et no vittu nyt miuta vedetään taas pualeen nimmaan perkeleesti. Siks niiku välil miun Hiekkakikkareen ranastakii vesi katoaa, ku kuun iso koura kiskoo taikinan pullollee johonkii muuhun kohtaan, kunnes sitte ote kirpoaa. Sitte ku miä tiiän et maapallo ei mee sillee jäykkänä paskana tua tiukas asennos, vaan vähä kepottaa vinos akselinsa suhteen ja pyärii ja kiärii ja kuu kans siin ohes vetää jotaa rinkii maan ympäri ni välil se kuu ei oo täs just samas kohas samaa aikaa päiväst leipoos sitä pullataikinaa.

Että näin.

Luettu: joku päivä, en muista mikä, mut enivei kesäkuussa 2013, Gili Trawangan, Indonesia

Halkeaman kyntämistä (53-54/2013)

Sylvia Day: Bared To You & Reflected In You (53-54/2013)

AAARGH! Lisää naisille kirjotettua eroottista paskaa! Tän alan kirjat suorastaan vyöryy miun syliin, aivan pyytämättä. Vittu, ja minähän luen. Se on sentäs seksiä kuitenki, on hyvä aiheesta lukea ja noin niiku pitää teoriatieto ees ajan tasalla, jynöy.

Ja kyllä oli taas yllättävää juonenkäännettä joka sivulla. Koskaan en oo tämmöstä lukenu, paitsi kaikista aiemmin lukemistani naisten erotiikkakirjoista. Voi vittu. On taas maailman rikkain ja komein könsikäs jolla on täydellinen kikkeli. Ja sit on nuari pimu. No nyt molemmat on lapsena kokenu rankkoja ja ovat hajalla, et voi ihme sentään. Sit pannaan niin maan perkeleesti, mut heti perään akka saa aina jonku hepulikohtauksen. Millo löytää äijän yöpöyän lootasta kondoomeja ja sitte näkee ku könsikäs juttelee entisen heilasa kans. Hepulikohtaus! Erotaan! Ei pysty olee! Mut ai kauhee ku on tua tsektsuaalinen vetovoima niin raju et sit ku komee biljonääri yän hämäris tulee omil avaimil siun himaan ja hiukan hipasee ni se on samantiän aktin paikka, vaikka kui oli kriisit viä selvittämättä.

Viikon tuntemisen jälkeen he jo menee pariterapiaan, ku on niin vitun vaikeeta. Miäs on kontrollifriikki, muija hysteerinen. Miäs ei suostu avautumaan tunteistaan, ni kyllähän se terapiaa vaatii. Mut ne panee tosi paljon. Sormi käy kakkosessa, mut sen enempää täs ei oo kinkyilyy, peruskyntämistä lähinnä millo missäkii. Alle 5 orgasmin varvia ei heiän elämässä oo olemassakaan. Tokan kirjan lopussa miäs sit avautuu traumoistaan ja saa sanottua I LOVE YOU, ni sit akka rauhottuu ja kaikki on taas hyvin.

Muija kutsuu toosaansa koko ajan termillä "cleft" joka suomeks tarkottaa halkeamaa.

Nämäkin kirjat ois varmaan hilpeetä lukea suomennettuna. Siinä saa kääntäjä tehä kunnolla palkkansa eteen töitä ettei mee ihan huumoriks.

Mikä vittu siinä on, että nää kirjat on aina tätä samaa? Köyritään kyllä joo, mutta sit on koko ajan jotain tunnepuolen paskaa ja akka saa sätkyjä ku ukko ei avaudu eikä sano ai lav jyytä. Ja sit toi tollanen et miäs on sikamenestyny ja sil on helvetisti rahaa, mut on jotenki sisältä rikki, ni on oneglmaa, mut ans olla ku nainen pääsee siihe halkemansa kans häsläämään ni avot alkaa miäs muuttumaan ja siitä tulee tunteistaan lässyttävä nössö, joka pillahtaa itkuun orgasminsa jälkeen. Sekö se on meijjän akkojen tavote, että muutetaan se miäs, tehään siitä tunteellinen herkkä itkupilli? Mitä? Et vaikka jalat alta vei sellanen itsevarmuutta ja valtaa huokuva ihmemiäs, joka tietää mitä haluaa ja osaa sen ottaa, ni ei kelba sit kuiteskaa, pitää tehä hänestä sellanen halkeamasta riippuvainen hermokimppu, joka ei saa enää ees töitään kunnolla tehtyä ku akka vauhkoo jostain siin ympäril koko ajan. Tääkö on sitä sellasta fantasiaa jota myä ämmät ylläpidetää? Et otetaa ihan kelpo miäs, mutta tehää siitä sit toisenlainen aivan. Sitte ku se hyppii meijjän halkeman vinkasujen tahissa ja inisee tunteistaan ni onnenpäivät it is.

Miä en kestä. Voisko joku kirjottaa sellasen eroottisen kirjan, mis vaa laitetaa lihaa piiloon kaikenlaisil jännil tavoil, eikä hössötetä minkää tunteitten ja rakkauksien kans niin maan perkeleesti?

Luettu: 4.6.2013 ja 7.6.2013 Gili Trawangan, Indonesia