Elin on kaupan (10/2013)

Peter James: Dead Tomorrow ( 10/2013)

Anteeks, jääny kirjaploki ihan hunninkolle. On ollu tässä kaikenlaista, elämässä indoneessialaisella saarella. Kissahuolia itkettämässä, mutta myös kavereita käymässä ja vähän iloa elämään tuomassa. Lukekaa min reissuplokista lisää jos hotzittaa. Et en oo saanu täs oikee luettuakaan, ja tyän alla on sitäpaitti hirvee järkäleteos jota ei ihan yhel makaamisel plärätäkää läpi et raportoimattomii lukuelämyksii ei oo ku tää yks jonka oon vaa unhoittanu laittaa.

Sikahyvä jännä tarina kuiteskin oli tämä Dead Tomorrow! Oli romanialaisten katulapsien kaupustelua elintenluovutustarkotuksiin ja polliiseja ja pahiksia ja kaikkee.

Kirjailija on selkeesti tehny tätä stoorii varten älyttömän taustaselvitysduunin ja se kyllä tarinassa näky. Hyvin uskottavaa oli kaikki.

ja tätä varmasti oikeesti tapahtuu. Eli et ihmisiä tarkotuksella tapetaa et niiltä saahaan elimet myytyä epätoivosille. Sellasille epätoivosille, joilla on rahaa elimestä maksaa. Hurjaa meininkiä.


No mut nyt rupesin vaa miettii sanaa ELIN ja alko naurattaa. Sil on niin monta merkitystä.

Luettu: 17.1.2013 Gili Trawangan, Indonesia

Fiftyshade kakkonen (kih!) ja kolmonen (131-132/2012)

E.L. James: Fifty Shades Darker & Fifty Shades Freed (131-132/2012)

Fifty Shades Of Gray -kirjan kaks jatkosaa tupsahti luettavaks, ku tuli kavereita Mordorista käymään. Eipä jee, pornoa, jipijai! Ykkösosan, sen huikeen myyntimenestyksen, Fifty Shades Of Grayn oon lukenu jo aikasemmin.

Kakkososa Fifty Shades Darker oli ihan tylsää paskaa. Siin ei kinkyilty lain, villeintä mitä tapahtu oli et pikkusen pikkurilliä livautettiin einukseen. Boooooooring. Kirjassa vaan rakasteltiin hellästi, sillon ku sillä päähenkilö-pimulla ei ollu päällä taas joku tsiljoonasta kriisistään. Ohan se nimittäin vitun vaikia olla jos siul on miäs joka on komee, rikas ja hyvä paneen ja palvoo maata siun jalkojen alla. Oh my! Oh boy! Holy cow! Pitäähän sitä siin vähä draamaa järjestää. Huokaus. Mutta kirja päättyy kosintaan ja siihen osotettuun myöntävään vastaukseen.

Ärsytti yleisen hempeilyn ja tylsän vaniljapanemisen lisäks se ku joka kerta muistettiin mainita et sitten rapisteltiin kondomipakettia. TULI SELVÄKS JO ET TURVASEKSI. Argh.


Kolmososa Fifty Shades Freedissä ollaan sit jo naimisis ja oi ku on ihanaa. Vähä jotain jännitystarina-juonta koitetaa sekaan laittaa, ettei ois pelkkää rakkautta ja naiskenteluu. Pointsit kuiteski siitä, et tässä jo hiukkasen on raisumpaa panemista, mut ei kuitenkaa tarpeeks. Täs kirjas lisäks tullaan raskaaks ja elämä on pelkkää seesteistä rakkaurentäyteistä hattaraa. Kuuma ja komee rikas porho, joka ennen oli niin vaikia ja tunnevammautunu, et halus vaan läpsiä pimuja piiskalla, ni siit ei o jälellä enää mitää, siit on rakkauren myätä tullu säälittävä nössö.

Vittu noi rakkauspaskat pilaa kyllä kaiken. Oisin viihtyny paremmin, jos ois vaan annettu tukkapöllyä ja heiluteltu ruoskia ja kilistelty käsirautoja ja ois juntattu menemään, eikä mitään helvetin hellää koskettelua ja ai-lav-jyyn jatkuvaa hokemista ja muuta lässyä.

Mut ei nää ny mitää ihan paskinta oo mitä olen lukenu, ihan hyvin viihdytti. Nauratti, ku myäskin tääl kyläilemäs olevan Vähiksen kans tua on retkotettu rantamakaamoissa ja se lukee ykkösosaa ja mulla meni nää kakkonen ja kolmonen. Akat siä pornon parissa ihan avoimesti. Kert kyllähä kaikki tiätää millasia kirjoja nää on, niin on kovasti tapetilla olleet.

Sitä miätin monessa kohtaa, et näitten suomennokset mahtaa olla kauheeta luettavaa. Teksti näissä on paikoittain imelää paskaa, mutta enklanniks kaikenlaiset latteudet ja muka-eroottiset kielikuvat ei kuulosta niin kauheelta ku suomeks. Ku ei myö suomalaiset olla sellasii lepertelijöitä, et vaik paarissa kerrottais kaverille viime yön hoidosta et "sitten hänen kielensä kierteli universumini keskipisteessä" ("then his tongue was circling the centre of my universe"). Kyllä myö sanottais lyhyesti ja ytimekkäästi ja turhia koristelematta että juu, kyllä se pillua nuoli, ja se siitä.

Seuraavaks luen jotain missä ei (toivottavasti) pahemmin mitkään erektiot ja nännit sojottele. Kiitos.

Luettu: 7.11.2012 ja 9.11.2012 Gili Trawangan, Indonesia

Britannian myydyin kirja (91/2012)

E.L.James: Fifty Shades Of Gray (91/2012)

Ei helvetti. Jos takakannessa sanotaan et kirja on ollu ehdolla palkinnoille parhaan romantiikka-opuksen sarjassa jossain tärkeessä kirjakisassa, ni miä ootin et tulee imelää jotaa vonkaamista ja suutelointia ja kukkasia ja  onnellinen loppu. Emmiä osannu aavistaakaan et täähän on ihan silkkaa pornoa. Ja sadomaskistista sellasta! Ihan mahtavaa!

On parikymppinen neitsytpimu ja sit on megamiljunääri-biznizmies. Ne tapaa ja tykästyy toisiisa kovasti. Mutta ku se miäs tahtoo laittaa muijaa vähä muutenkii ku lähetyssaarnaajassa ni siin on tyystin kokematon neitsykäinen piirun verran ihmeissään. Sil äijäl on kotoon oikee sellain erikoishuone täynnä kahleita ja ruoskia ja muita härpäkkeitä. Siel ja sit vähä muuallakii neitsykäiselle sit näytetää ns. närhen munat. Pimu innostuu, periaatteessa, mutta sitte ku sitä roimitaan kunnolla nahkavyöllä perseelle ni tulee rajat vastaan ja menee bänks. Erittäin jännittävää. Mut koska kirjaan on olemas kaks jatko-osaa, ni luulen että stoori jatkuu ja meininki kuumenee entisestään.



Jos jaksais kauheesti analysoida ja leikkiä, että on taas lukiossa äikän tunneilla kirjottelemassa reportaaseja luetetuista kirjoista, ni miä saattasin nähä tässä jotain yleistä parisuhettelu-symboliikkaa ja sellasta. Esmes, että rajansa se on miellyttämisenhalullakin, ja jos toinen vaan mätkii raipalla reisille ni jossain kohin se kuppi menee varmasti nurin. Et jos toinen vaa satuttaa, vaikka kuinka rakastaa, ni voihan se käyä vähä raskaaks. Mut näähän on asioita joista miä en tajua hevonvittua, ni antaa olla.

Kui ollakaan, Hesari uutisoi justiisa että tämon Britannian kaikkien aikojen myydyin kirja.

No mut mikäs ihme se ny on. Sujuvaa, reipasta pornoahan on aina ilo lueskella, ja kaikkiahan paneminen kiinnostaa.

Myännän aivan kainostelemati, että ku naama punasena tän tua rannalla maatessa lukasin ni kävihän siinä miälessä  yhtä sun toista. Esmes, että pitäsköhän tota panemista kokeilla viälä joskus. Mut vittu ku siinä on niin kauhee homma! Tulee hikikii!
Luettu: 7.8.2012 Gili Trawangan, Indonesia

Vekottimia ja mielihaluja (90/2012)

P.D.James : Devices and Desires (90/2012)

Morjes, mikä kirjan nimi! Vekottimia ja mielihaluja, eiks ois suomeks?

Pienessä kaupungissa riehuu ens sarjamurhaaja ja sit ihan muuten vaan murhataan yks akka. Luoja miten tylsää jaarittelua. Sarjamurhaajahommakii osottautuu ihan sivujuoneks, mut siihen kyllä ens tuhrataan ihan vitusti aikaa. Sit kirjailija on kai kyllästyny ja ratkas tilanteen niin et sarjamurhaaja tekee itsarin ja löytyy sit hengettömänä. Jälelle jää vaa yks muu murha, josta jaaritellaa ihan loputtomii, mut sit taas puhti loppuu ja syyllinen yhtäkkii vaa tunnustaa. Huoooookaus.


Miä en huomannu tässä kirjassa yhtään devicee enkä ees sitä desiree.

Luettu: 5.8.2012 Gili Trawangan, Indonesia