Tsäkikollins (66/2013)

Jackie Collins: Lady Boss (66/2013)

Mitä tästä ny sanois? Perus-tsäkikollinsia. Halivuudissa ollaan, kaikki on kauniita ja komeita ja rikkaita ja meininki on juonittelevaa ja seksiä on. Uuh.

Tämän alan kirkkainta kuraa! Ei enempää sanottavaa.

Luettu: 1.9.2013 Sanur, Bali, Indonesia

Nälkäpelien loppu (95-96/2012)

Suzanne Collins: Catching Fire (95/2012) & Mockingjay (96/2012)

Olipahan perkeleellinen mettästäminen, että löytyi Hungergameksen molemmat kaks jatko-osaa. Joka helvetin hyllyssä pojotti aina trilogian viiminen osa (Mockingjay) mutta sitä keskimmäistä, Catching Firee, ei meinannu löytyä mistää. Mockinjayta kantelin toiveikkaana ympäri Sulawesia, kun sen sieltä yhen  majapaikan hyllystä vaihtarina nappasin, mutta keskimmäisen palasen puuttuessa ei kirjaan tohtinu tarttua. Minen vaan voi lukea tämmösiä tarinoita väärissä järjestyksissä, siin menee kaikki ihan kuralle, koko elämä, jumaliste.

Onneks tuli paluu omalle hiekkakikkareelle ja täällä kävin tutussa divarissa sit kiekasemassa, et jos näkyy Catching Firee ni jos viittisisisisisit tuikkaa sen tiskin alle ni miä ostan sen sitte kyllä. Ja kas, se oli alle viikko ku Catching Fire saapui divariin ja sain sen sieltä shopattua (85 000 rupiaa, se on noin 8 euroa, eli käytetyt kirjat on täällä helvetillisissä hinnoissa...). Jihuu!

No ehämmiä niin järin tohkeissaa Hungergameksista sinänsä ees ollu, mutta tarina jäi rassaamaan mieltä ja oli pakko saaha selville kuinka pelit jatkuu. Siin ei sit kauaa nokka tuhissu ku nää jatko-osat lukasin. No joo. Otteessaan pitävää kerrontaa ja juonenkäänteitä juu, hieman arvattavissa oleva onnellisen olonen loppu, hyvät päihittää pahat ja sillee.

On nää ihan hyviä. Jos joskus palaan johonki sivistyksiin mis miul on sohva ja iso telkkari ja saavillinen juustonaxuja ni varmaan sitte pitää näist Nälkäpeleist ne elokuvaversiotkii kattoa. Toivottavast niitä ei oo pilattu sellasilla puunaamasilla lahjattomilla "näyttelijöillä" niiku Twilightit.

Luettu: 13.8. ja 14.8.2012 Gili Trawangan Indonesia

Nälkäpelit ja jotain ripulia lisäks (67-69/2012)

Suzanne Collins: The Hunger Games (67/2012)

Tää on kuulemma kuuminta hottia missä vaan piireissä. Siks ostin tän Hiekkakikkareen kirjadivarista, vaikka oliki kallis. Pitää ees jossain asioissa koittaa pysyä kärryjen tuntumassa, ku muuten on ihan vaan pihalla kaikesta mitä maailmassa tapahtuu.

Ollaan jossain tulevaisuudessa, missä ihmisten elo on ankeeta ja yhtä selviämistaistelua. Ellei sitte kuulu pieneen eliittiin. Ärsytti, kun ei kunnolla kerrottu miten maailma on tommoseen tilaan pääntyny, mutta ehkä sitä avataa sit tarinan jatko-osissa. Tässä ekassa osassa pointti on se, että on eräänlainen tosi-tv-homma, johon arvotaan 24 kpl nuoria. Arvonnasta ei pääse eroon ku ikääntymällä, ja jos arpa osuu kohalle eikä kukaan ilmottaudu vapaaehtoseks siun sijaan, ni sinne joudut jännään selvitymis-ohjelmaan. Eikä nyt oo kyse mistää paratiisisaarella-leikitää-hommasta, vaan sellasesta, et peli jatkuu kunnes kaikki muut on kuollu paitti yks. Eli tapa tai tuu tapetuks. Hyvä meininki. Kirjan päähenkilö on sellain pimatsu, joka kisaan joutuu ja tietysti voittaa täl kertaa koko paskan.

Odotukset oli korkeella, siis, mutta jotenki en innostunu tästä niin kovasti ku etukätee aattelin. Hyvin viihyin tän parissa, ja tahon lukee jatko-osatkii (2 kpl) jos jostain eteen tulevat.

Jännä homma muuten, tästä tuli kovasti mieleen Stephen Kingin Pitkä Marssi (muistaakseni se on kirjottanu sen salanimellä Richard Bachman). Et ollaa ankees tulevaisuudes ja lähtää kisaan, joka jatkuu kunnes kaikki muut on kuollu paitti se, joka voittaa. Pitkässä marssissa vaan lähtää kävelemään, ja kävellään kunnes muut on kuollu matkan varrelle. Se on ihan vitun hyvä kirja, se mainittakoon.
Luettu: 3.6.2012 Kanawa Island, Flores, Indonesia

David Baldacci: Last Man Standing (68/2012)

FBI:n agentti kiipelissä. Tää oli aika miehekäs kirja. Kauheeta porsastelua aseitten ja alamaailman kans.
Luettu: 6.6.2012 Kanawa Island, Flores, Indonesia
 

Carla Neggers: The Cabin (69/2012)

Haaaaaaukotus. Tämä oli naisille kirjotettua romantiikkaa, joka oli ovelasti verhottu jännityksen kaapuun. Täs ei jännittäny mikään, paitti korkeintaan et millasin imelin sanakääntein tässä seikkailevan pariskunnan seuraavaa höyryyvän kuumaa lemmiskelytilannetta kuvaillaan. Ohes jotain murhan selvitystä ja ilkeit ihmisii ja muuta paskaa, mutta ku lopussa ukko tajuaa kantaa ämmälle kukkasia ni kaikki on taas hyvin.
Luettu: 8.6.20122 Sanur, Bali, Indonesia

Raatoja, novelleja, saippuaa (60-63/2012)

Kathy Reichs: Mortal Remains ( 60/2012)
Pitkästä aikaa Reichsiä. Nää on aina hyviä. Ja tää oli tuore, vasta viime vuonna julkastu. Luitten ja muumioitten ym huonokuntosten raatojen tutkija Tempe Brennanista on jotenki tullu näemmä rasittava tyyppi. Alko ärsyttää.

Juoni oli kuiteski se, että löytyy tuore raato, jonka henkilöllisyys näyttäs olevan jo Vietnamin sodassa kuolleen sotilaan. Raato on peuhannu kikkelinsä kanssa sillai, että menny veteen jossain tiiviissä säkissä hiplaamaan itteensä (autoeroottista mitä-se-nyt-on, tukehdutushommaa ja noin) ku sit onkii turvasysteemit pettäny ja sinne kuali sitte lätäkön pohjaan sairaanhoitaja-asu päällä. Ihmisen kekseliäisyys näitten seksihommien kanssa on kyllä hämmentävää. Eniveis, raadon henkilöllisyyden selvittely vie Brennanin aina havajille saakka ja siellä eteen tulee vähä haitten kaluamia ruumiinkappaleita ja paikallista mafiaa. Mutta ainahan lopulta kaikki selviää ja kukaa ei saa naarmuakaan vaikka pahikset kipittää kintereillä.
Luettu: 24.5.2012

 

Rosa Liksom: Yhden Yön Pysäkki (61/2012)

Novellikokoelma, jonka oon lukenu ekan kerran joskus 80-luvulla ku olin nuari ja ahistunu teini. Sillo nää muistaakseni kolahti, vaikken enää oikeen muista mitä kolahtaminen sinänsä tarkottaa.... vai oisko ollu niin että näitten KUULUI kolahtaa, jos oli sellanen nuari ja ahistunu teini. En tiiä. Nyt en tajunnu näistä hevonvittuakaan. Ärsytti lyhkäset tarinat joissa jätetään lähes kaikki rivienvälistä tulkittaviks. Tai sit miä vaan oon niin daiju etten tajuuu-uuu-uuu.

Novelleissa on vähän sama homma ku runoissa. Menee miun hilseen yli.
Luettu: 25.5.2012

Rosa Liksom: Unohdettu vartti (62/2012)

Samaa paskaa lisää. Näistäkää en tajunnu mitää.
Luettu: 26.5.2012

 

Jackie Collins: Hollywood Wives (63/2012)

Jumaliste siitä onkin aikaa kun oon viimeks Tsäkikollinsin kirjoja lukenu. Avot, nää on laadukkainta paskaa mitä tämmösen saippua-alan roskaromaaneista löytyy. Viihyttää ihan vitusti.

Näis on aina kaikki niin komeita ja kauniita ja rikkaita ja menestyneitä ja isotissisiä ja -munasia ja elämät on täynnä draamaa ja juonittelua ja panemista. Ihanaa!
Luettu: 30.5.2012