Cecilia Samartin: Nora & Alicia (29/2014)
Näitä kirjoja, joissa maalimanhistorialliset tapahtumat vie ihmistä. Ollaan Kuubassa ja sitte tulee Castro ja vallankumous ja kaikki menee päin vittua. Tavallisella kuubalaisella ihmisellä siis. Castrolla ja sen perseennuolijoillahan menee tietty helvetin hyvin.
Nora ja Alicia on serkuksia ja parhaita ystäviä. Toisen pehe pakenee ameriikkaan ku kommunistit ottaa Kuubassa vallan ja toisen perhe jää Kuubaan, kun ei halua kotiaan jättää. Amerikkaan paenneilla elämä menee helppoja raiteita pitkin, Kuubaan jääneillä menee päin helvettiä. Tyttöjen kohtalot on karmasevan kaukana toisistaan. Oikeen pahaa tekee.
Tätä lukiessa tuli ihmisviha. Tai tuli ja tuli, se on miussa aika kroonisena kyllä.
Vittu että ihminen on paska otus. Tuoki mitä Kuubassa tapahtu, miten pieni vallanhimonen persereikäporukka talloo omat kansalaisensa maan rakoon, pitää niitä nälässä ja kontrolloi kaikessa... voi jumalauta. MIKSI? Ja miten on mahollista tuommonen? Miä en TAJUA.
Mikä helvetti meitä vaivaa? Saatana, napalmia kaikkien niskaan vaan.
Luettu: 27.3.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti