Tää kirja oli sellanen "ihan kiva". Tarina perheasioista ja äidinrakkaudesta. Joo. Kyllä tän luki, hyvin kirjotettu ja kerrottu, mutta ei kuiteskaan sellasta mun kamaa. Naisten kirja, selkeesti.
Luettu: 25.7.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Huoh mitä sontaa. Kirjailija on italialainen teoreettisen fysiikan tohtori. Älymies, siis. On kirjottanu tarinan, jossa on kaks traumatisoitunutta vaikeeta ihmistä. Ne tapaa ja ikäänku tykkää toisistaan mut eivät saa asialle mitään tehtyä. On niin vaikiaa kaikki ku muijalla on syämishäiriö ja vattassa iso arpi ku piänenä oli onnettomuudessa, ja jätkä on superälykäs numeroista tykkäävä mörökölli, joka on piänenä hukannu vammasen siskonsa. Kirjassa ei sinänsä tapahdu vittu yhtään mitään.
Tämmöset kirjat ärsyttää. On jotenki niin olevinaan, taiteellista ja kaunista ja oi niin herkkää. Suameks tarkottaa siis tylsää.
Luettu: 26.7.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Edellinen kirja oli tekotaiteellista soopaa, ni oliki hyvä lukea perään toisenlaista paskaa. Tässä ei ollu taiteellisuutta. Tämä on miästen kirja, jossa ollaan töissä öljynporauslautoilla ja kerrotaan ripuleista ja pyssyistä ja poikamaisesta kujeilusta.
Ois pitäny ehkä naurattaa koko ajan, teksti oli semmosta överiks vedeltyä huumorintapasta, vissiin. Mutta koska miul on tissit ja pillu ni en ollu yhtää samoil aaltopituuksil. Vaatinee kiveksiä tämmösten parissa viihtyminen.
Luettu: 28.7.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti