tiistai 3. joulukuuta 2013

Sympoolien kanssa muhinointia (83/2013)

Dan Brown: Inferno (83/2013)

Tässä oli hyvä taustatarina, mutta toteutus oli paska. Oli ihan helvetin puuduttavaa luettavaa, joskin loppua kohden vähän herkes mielenkiintosemmaks. Tätä samaa danbrownilaista symboliikan kanssa muhinoimista... miuta rupiaa kyllästyttään.

Tarinan punain lanka oli et sellain supernero tiedemies suivaantuu ku myä tollot ihmiset ylikansotetaan maapallo eikä tajuta, että tällä tiellä ku jatketaan ni loppu on tuleva ja se ei ole kaunis oleva. Hänpä siis tirvasee geneettisen villisti leviivän viiruksen kehiin. Sitte on WHO ja sympoliikkaproferssori Langdon jotka koittaa päästä viiruksen kimppuun ennenku se vapautuu. Missään ei kerrota et miks tua nerokas tiedemiäs on jättäny sellasen sympooleihin perustuvan arvotuksen, jota seuraamalla ja ratkomalla pääsee ns. Ground Zeroon.




Pää punasena juastaan jossain italian ikivanhois pytingeis ja jauhetaan Danten Jumalaista näytelmää ja plää-plää.

No sori, kerron et lopussa se viirus enivei pääsee livahtaan yleiseen jakoon, koko ihmiskunta saa sen. Mut virus on vaa sellain joka tekee suurimmasta osasta ihmisiä hetelmättömiä, eli johtaa väistämättä väestönkasvun pysähtymiseen ja ajan kanssa jopa siähen että ihmisten määrä tulee rutkasti vähenemään. Mahtavaa, sellaselle ois tilausta kyllä.

Tää ei ollu niin huano ku Brownin surkein tekele Digital Fortress mutta aika väsynyttä shittiä silti. Miusta tää historian sympooleissa kieriskely on jo loppuunkaluttu juttu. Da Vinci Koodi oli tosi hyvä mutta soisin jo et toi rohverssori Langdon lopettais ton tulkittemisen ja ihmiskunnan pelastelun. Bruce Willis on niissä hommissa paljo seksykkäämpi.



Luettu 3.12.2013 Gili Trawangan, Indonesia

1 kommentti:

Ana kirjoitti...

Dan Brown on kakkaa laidasta laitaan...
Ei mul nyt muuta.