SJ Watson: Before I Go To Sleep (31/2012)
Kaikenlaisen tyhjänpäiväsen murhaus-ym-paskan lukemisen jälkeen olipas hianoa pitkästä aikaa lukasta kirja joka oli oikeesti ihan törkeen hyvä. Ja joka jää mieleen kummittelemaan pitkäks aikaa. Ai että! Kiitos kiitos ystävättärelle joka tän mukanaan tänne hiekkakikkareelle toi.
Kuvitelkaapa tilanne: aina kun heräät, joka vitun aamu, et muista mistään mitään. Nii, noh, näinhän sitä joskus käy railakkaan viikonlopun jälkeen, mutta nyt puhutaan sellasesta et on oikee muistinmenetys joka hukkaa viimiset jotakuinkii 25-35 vuotta elämästä joka kerta kun nukahtaa. Heräät oudosta talosta, oudosta sängystä, oudon miehen vierestä, eikä peilissäkään näkyvä naama tunnu omalta. Elämä on jatkunu, vuoskymmenet vieriny ohi, mutta siä et muista mistään mitää. Näin on käyny tän kirjan päähenkilönaikkoselle ikävän äksidentin jälkeen. Nainen alkaa pitää päiväkirjaa, jonka olemassaolosta lääkäri joka aamu soittaa ja muistuttaa. Aviomies ei tiedä päiväkirjasta eikä lääkäristä mitään, koska aviomieheen ei voi luottaa. Mutta miksei voi? Mitä oikee on tapahtunu? Mikä on totta ja mikä kusetusta? Ja kuka kusettaa ja ketä? Ja miks? Ne kaikki selviää ku lukee tän kirjan loppuun.
Huikeen hyvä tarina ja ihan raivolla mukaansa imaseva. Tää on kirja joka on pakko lukee loppuun ku on alkuu päässy. Ja tästä pitäs tehä elokuva, oli niin jännää meininkiä.
Luettu: 8.3.2012
1 kommentti:
Kyllä nyt alko vähä kiinnostaa. Luen ehdottomasti jahka käsiini saan.
Ja siis kiitos ihan hirveesti hei täst blogista niinku. Ei tarvii uraäidin vahingossa tuhlata aikaansa kakkaan.
Lähetä kommentti