Lutka on sitä sellasta brittiläistä rajuu tarinaa mitä on ennenki luettu. Nyt oltii Liverpoolissa ja Millie-niminen opiskelijatyttö ryyppää ja vetää huumeita ja panee mitä tahansa minkä kiinni saa. Ihan hyvä kirja joo, seksikuvaukset tasoa Jallu, tarina piti otteessaan mutta jotenki oli vähä sellanen plääh-fiilis. Et hei tää on niiiiin luettu jo sataan kertaan. Mikä itseasiassa saattaa pitää paikkansa koska tuli jossain kohtaa ihan sellanen bon-voyage-ilmiö et heeeeetkinen, oonkohan lukenu tän ennenki. Voi olla. Mutta ei se pelkästään siks tuntunu siltä et tää stoori on jo kuultu, koska jotenki näitä nuoriso-sekakäyttää-ja-sekoilee-kirjoja tulee joka suunnasta. Et ei täs mitää uutta ja ihmeellistä ollu.
Kirjailijan nimi on muuten Helen Walsh, ja hänestä kerrotaan kirjan takaliäpeessä sellanen satu että se päihittää kirjan sisällön ihan sata-nolla. "Englantilainen Helen Walsh (s.1977) veti ekstaasia ja kokaiinia teknoklubeissa jo ennen ensimmäisiä kuukautisiaan. Hän muutti 16-vuotiaana Barcelonaan ja työskenteli transvestiittiprostituoitujen parittajana. Kotiin palattuaan Walsh opiskeli sosiologiaa Liverpoolin yliopistossa ja valmistui huippuarvosanoin".
Niin varmaan.
Seuraavaks tahon lukee jotain mis siveet neitsyet juo maitoa ja tekee ristipistotöitä ja keskustelee säästä. En nimittäin jaksa näit horoperseit enää ollenkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti