Rosamund Lupton: Sister (41/2013)
Tämän kirjan oon nähny koko ajan jossain. Aina joku sitä rannalla lukee, tai sitte tää töröttää jossain kirjakaupassa esillä tai muuten vaan pistää silmämunaan. Päätin selvittää, mistä on kyse, ja otin tän vaihtarina ku kirjadivarissa tuos yks päivä piipahin.
Beatricen raskaana oleva sisko katoaa ja Beatrice alkaa selvittää asiaa, tiätty. Sisko löytyy Hyde Parkin vessasta ranteet auki vetäneenä ja kuolleena. Sen lapsenki se oli jo ehtiny synnyttää ja lapsi oli syntyny kuolleena. Kaikki näyttää synnytyksen jälkeisen masennuksen ja psykoosin aiheuttamalta itsemurhalta, mutta Beatrice ei suostu sitä uskomaan. Ja mitä enempi tonkii systerinsä elämää ni sitä oudommalta rupiaa kuolema näyttämään. On geeniteknolokiaa vähän liiankii kanssa ja ties mitä. Lopussa on "yllättävä käänne". En kerro tarkemmin, jos joku haluu itte lukee.
Ja sit niiku eka mä olin et täähän on sikahyvä, mut sit mä olinki et niiku ei tää ehkä ollu ollenkaa hyvä. En tiä mitä miältä tästä ny olisin. Tarina oli ihan okei, kirjotettu oli hyvin ja hianosti, kerronnan tyyli oli et ikäänku Beatrice kirjottais kirjettä kuolleelle siskolleen. Mutta jotenki tää sitte vaan lätsähti lopussa, se "yllättävä käänne" miusta pilas koko jutun jotenkii, vaikka sen kai oli tarkotus nimenomaan olla sellanen "vau"- ja "ohhoh"-juttu.
Tän kirjan lopussa oli valmiita pohdiskelunaiheita reading groupeille ja myäs kirjailijan haastattelu. Kirjailija heittää siinä, tähän tarinaan liittyen, mielenkiintosen kymysyksen: "How would you spend the night you thought you were going to die, all alone?"
Nii. Mitähän sitä siinä tilanteessa sitte tekis? Kai sitä vaan miettis että paska reissu mutta tulipahan käytyä, ja toivottavasti siä tuanpualeises kalja on aina kylmää, sekä miähet helppoja ja isoaisaisia. Ja toivottavasti kummitteleminen on mahollista!
Luettu: 21.4.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti