Peter Robinson: Friend Of The Devil (56/2012)
Ensteks löytyy nuoren tytön raiskattu raato jostain hämärän kujan varastohuoneesta. Sitte rullatuolissa könöttävä eukko jostain meren rannalta kurkku auki tsilpastuna. Kun asiaa tarpeeks tongitaan niin alkaa paljastua jänniä. Vuosien takasia sarjamurhausjuttuja ja muuta sekavaa. Kohta pääsee hengestään yks poliisikin ja syyllinen löytyy ruumishuoneelta.
Tää ny oli tätä peruspaskaa: murhia ja niien selvittelyä.
Luettu: 19.5.2012
DBC Pierre: Vernon God Little (57/2012)
Mikä helvetin nimi on DBC? Sellasta nimee tää kirjailija kuitenki käyttää. Kirjan kanteen laitettujen arvioitten perusteella Vernon God Little on jotain ihan saatanan hianoo ja upeeta, palkintoja voittanu huikee esikoiskirja jne, mutta miä en oikee tahtonu pysyy kärryillä. Vernon on teinipoitsu, pienessä teksasilaisessa takapajulassa, kenen kaveri teki koulumurhan ja Vernonia epäillään osallisuudesta. Kaikki on ihan sekopäitä eniveis. Vernon karkaa Mehikoon ku kukaa ei usko ettei hällä ollu osaa eikä arpaa murhiin. Kohta Vernonin tilille isketään useita muitaki murhia pakomatkan varrelta ja ku polliisit hakee Vernonin Mehikosta ni kualemantuamiohan siitä sit napsahtaa. Syyttömyys paljastuu lopulta vasta kun löytyy Vernonin mettään pykertämä kakka.
Älkää kysykö enempää.
Luettu: 21.5.2012
Terry Pratchett: Vartiosto valmiina palvelukseen (58/2012)
Pöyristyttävää, etten oo ehkä aikasemmin Pratchetteja lukenu. Ellen sitte joskus pentuna, mutta aika on kullittanu ne muistot ja dementia vieny loput. Mutta onneks Hiekkakikkareelle tuli mukavia Mordorilaisia vähä häämatkailemaan ja lahjottivat miulle hiukkasen lukemista. Kiitos, Tanja ja Jani, sekä kirjoista että seurasta että kaikesta!
Fantasiahommat ei ihan oo sitä miun kamaa, mutta yks krapulapäivä meni tämmösen sekopäisen seikkailun parissa oikeen sujuvasti.
Tykkäsin erityisesti tyyppien nimistä. Korpraali Porkkana! Hianoo!
Luettu: 22.5.2012
Luettu: 22.5.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti