Tara Sue Me: The Submissive (48/2013)
Fifty Shades Of Gray -kirjasarjan vanavedessä vyöryy näitä sillai kivasti naisille kirjotettuja vähä kinkyjä seksikirjoja. IIIKKKKK! Nää on muodikas ja kova juttu ja näitä pitää lukee että pysyy menossa mukana. Perus-pilluseksihän on jo kauan ollu ihan silkkaa haukotuttavaa vaniljaa, vähintään kakkosta on rassattava, että sitä ees seksiksi kutsutaan. Onneks on nyt tullu nää kimkykirjallisuuden helmet, vai sanoisinko vallan että kinkykirjallisuuden persekuulat, vähä laajentamaan repertuaaria. Ei riitä enää pikkurillin livautus pakoputkessa, kyllä siinä on nykypänä oltava messisä vähintään poniraippa, käsiraudat ja litra liukastetta ku hommiin ruvetaan.
Jännä että tämmösestä pornahtavasta paskasta on yhtäkkiä tullu ihan salonkikelposta settiä. Mikä tahansa muumuussa ja aamutossuissa kuljeskeleva pirttihirmu voi näitä lukea sillai oikeen näytöksenomasesti vaikka ruuhkabussissa ja osottaa sillä lailla olevansa estoton ja ennakkoluuloton. Että naapuritki sitte näkee että lauantai-iltasin lottoarvonnan jälkeen se meijjän Vesa saattaa nopeen lähetyssaarnauksen lisäks vaikka vähän läpsästä leikillisesti, nii.
Joko Pirkka-nikseissä on ollu uusiokäyttövinkkejä sukkahousuille? "Voit kätevästi sitoa partnerisi patteriin vanhoilla sukkahousuilla" ja sillai?
Joo. No tämä "Tara Sue Me"-salanimen (eh he he että naurattaa tua nimi, on niin nokkela) kirjottama The Submissive oli melko justiisa Fifty Shades Of Gray, juonikin oli melko sama, mutta tässä henkilöt ei ollu ihan niin rasittavia ku Greyssa ja muutenki oli ehkä piirun vähemmän hermoon käypää settiä tämä. Mutta aika Greytahan tää kuiteski oli. Tuttu tarina, siis. On pökerryttävän komea sikarikas yritysjohtaja, jolla on rankka menneisyys ja joka ei halua suudella, vaan haluaa dominoia. On kiltti kirjastonhoitajapimu, joka haluaa alistua. Pimusta tulee johtajan submissive elikäs ikäänku orja. Tehään sopimukset ja sitte räpsitään poniraipalla pildeen ja laitetaan munaa suuhun ja tappia takapualeen ja homman pitäs olla tismalleen vaan tätä että yes, master ja sitte mennään. Mutta ei saatana, kun on naisille kirjotettua ns. pornoa, niin rakkaushan siinä saatana taas tulee pilaamaan kaiken. Voijjeetä ku sitä lapsena haavoittunutta yritysjohtajaa niin maan kovasti peloittaa antaa tunteille sijaa ja vaikeuksia tulee mutta ku sitte kuitenki... rakkaus! IIK! Sitte rakastellaan hellästi ja suudellaan saatana tuntitolkulla eikä tiatookaan mistään pervoilusta. Huakaus.
Miksei voia vaan hulluna kyntää ja räimiä raipalla niin että eritteet lentää, ilman jotain haukotuttavia tunnehössötyksiä? Sellanen kirja ois kiva lukee. Vois miunki sisällä sitte jotain ehkä herätä et ainii, SEKSI. Tai sitte ei.
Yllättäen tämäkin tarina on kirjatrilogia. Suattaapi olla että jatko-osia The Dominant ja The Training miun ei ole tarvis lukea. Dominant on tän ykkösosan tarina mutta nyt kerrottuna sen miähen näkökulmasta, ku tää Submissive oli sen kirjastonhoitajapimun piipitystä. The Training kai sitte kertoo siitä varsinaisesta kinkyilykoulutuksesta, jollasesta he tän ykkösosan lopussa sopivat et nyt ku rakastetaanki ni voiaan kunnolla ruveta tämmöseen S/M-hommaan aina viikonloppusin (perjantai klo 18 viiva sunnuntai klo 15 eletään S/M-suhteessa, näin he sopivat, muu aika ollaa niiku vaniljasuhe). Itse asiassa se The Training saattais olla ihan kihelmöittävääkin luettavaa, jos siin kunnolla mätetään, mut arvaan et siin on liikaa rakkautta ja salee tehään lapsia kans.
Äh. Iha sama. Seuraavaks haluun lukee jotaa perusdekkaripaskaa kiitos.
Luettu: 14.5.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti