David Baldacci: Hour Game (24/2012)
Mahtavan paksu jötkäle silkkaa murhaa. Syvässä etelässä överirikas perhe sarjamurhamysteerin keskipisteessä. Ei ole rikkaitten elämä aina helppoa, jos isäntä on kuppanen (kirjaimellisesti) mulkero ja lapset sekopäitä ja äiteeki kiree kauhee harppu. Sit alkaa lähitienoolla putoo porukkaa ihan solkenaan ja kaikki johtaa porhojen mansioniin, jonka tiluksilla sielläki alkaa verisohjosia raatoja kaatuilla tallien pahnoille. Murhaajaa en silti arvannu ennenku se kirjassa paljastettiin, eli taputapu.
Luettu: 18.2.2012 Luang Prabang, Laos
Tavallaan jatkoa edellisen postauksen Broken-kirjalle, mutta ihan itsenäinen tarina kuitenkin vaikka onki sama päähenkilö kuvioissa. Joku sekopää lahtaa vähän ilotyttöjä ja kovasti ikävällä tavalla. Sekaan tungettu helvetisti ihmissuhdepaskaa kirjan päähenkilönä olevan polliisinaikkosen ja yhen ex-kanksteripomon välille ja ku heil on taas joku väkisin väännetty ryppy rakkaudessa ni joka käänteessä tyypit sit vollottaa et ku mikään ei oo elämässä niin tärkiää kun se tärkeistä tärkein ihmissuhre. Oi että. Lopussa tietysti selviää se murhasarja (arvasin murhaajan ihan liian aikasin) ja polliisi ja kanksteri sopii ja palaa yhteen ja kanksteri lopettaa kansteroinnin ja polliisi polliisoinnin ja häpili evö äfter. Äh.
Luettu: 23.2.2012 Vang Vieng, Laos
Greg Iles oli miulle ihan uus tuttavuus ja tämmösen Third Degree kirjan otin koska oli halpa ja tarina kuulosti mielenkiintoselta. On aviopari ja ulospäin kaikki idyllistä. Akka kuitenki käyny vieraissa ja menny rakastumaan, ja tää kun sille ihanneaviomiehelle paljastuu niin perhehelvetti pääsee irti. Ennen niin rauhaisa ja järkevä hajuton mauton tylsä aviomies ottaakii pyssyn esiin ja alkaa penätä totuutta tilanteesta. Panttivankikriisi on valmis ja ku sekaan heitetään vähä äijän lääkärifirmassa tapahtunutta keplottelua ja vakavaa sairautta ni melkonen on meininki ja tuppukylän punaniskapolliisitkii helisemäs.
Luettu: 26.2.2012 Vientiane, Laos
Ja suorittavainen matkustelevainen helmikuu alkaa olla lopuillaan, eessä on siirtyminen takasin laiskoihin rantahommiin, JIHUUUUU!
Ratsasin paikallisen kirjadivarin heti melkeen ens töikseni kun tänne tän hetkiseen sijaintipaikkaani LaosinVientianeen saavuin. Oli halvat hinnat, reilu hyvitys sinne kantamistani jo luetuista paskapokkareista sekä muutenkin hyvä meininki. Nyt on rinkka pullollans lukematonta huttua, kelpaa lähteä tästä takasin rauhaisalle rannalle maaliskuuksi lepäämään, siis, suattaapi siis lukemisen tahti palautua normaalille tasolle. Vaikka pitäs tässä enempi keskittyä kyllä esim. kieliopintoihin ja kaikenlaisiin kirjotushommiin mutta katotaa ny kui käy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti