No tiäsin miä kyllä jo etukäteen että tämmöstä opasta lukiessa rupiaa vituttamaan. Mutta halusin silti lukea, ihan noin niiku malliks. Ja ohan miunki hyvä tietää miten tyttöjen pitäis reppureissata. Josko se sitte tämmösestä opaskirjasesta löytyis miulleki muutama vinkki kuinka olla neidinpi. Et sit sais vaik aisaa, jos osais olla enempi pimu, eikä mikää pihtaava mörkö vaan. Juu. Avoimella seikkailumielellä kirjan kimppuun!
Äh. Kirjan kohderyhmä on ehkä parikymppiset gimulit, jotka lähtee pitämään välivuotta rinkat selässä ja niien meininki on että matkustellaan, bailataan ja pannaan mahollisimman montaa eri kansalaisuutta edustavaa södee kundii. Joo. Opaskirja neuvoo kuinka valita mukaan lähtevät kledjut sillai et ne käy yksiin toistesa kans, ja et kui pitää olla mukana bailukengät kans vaikkei millään mahtuis ja koruja on oltava ja meikkejä kans ja hattu on hyvä olla jos tukka on likain, vaik hattu kyl pilaa kampauksen mut voi kätkee sit paskasen vookin sen alle. Neuvotaan myäs mistä löytää parhaiten petiseuraa (hostellien tms mestojen backpacker-baareista) ja et mitä kantsii tehä jos hostellin kimppahuoneen naapuripetissä jotkut köyrii ja miten löytää bileseuraa ja sillai. Äärimmäisen tärkeitä asioita kaikki.
Mahtavinta oli ohjeet kuinka puhua vieraille ihmisille. Oli valmiit repliikit ja kaikki. Että ensimmäinen askel: tervehdi ja kerro mikä siun nimi on. Askel kaks: tyyppi vastaa ja kertoo nimensä. Askel kolome: kysy mistä se o kotosin. Askel neljä: tyyppi vastaa ja saattaa ehkä kysyy mistä siä sitte oot. Jne jne jne. Tsiisös. Okei, itsehän olen epäsosiaalinen mörkö, mutta kyllä jopa miä tarvittaessa - ja halutessani - osaan ihmisille puhua ihan ilman valmiiks kirjotettuja esimerkkejäki.
No joo oon kriittinen ja katkera ja kateellinen ruma vanha haaska, ku en jaksanu innostuu tästä. Oli seassa ihan oikeesti kivojaki juttuja ja hyviä vinkkejä ja kelpo stooreja reissuilta, mutta ku on aina vähän toisenlaiset intressit ollu matkailun suhteen ni ei tää miulle kyllä mitään tarjonnu. En usko, että tän luettuani nyt säntään ostaa blingblingii ja pakkelii, ja saan sen jälkee yhtään sen paremmin aisaa ku tähänkää saakka.
Emmiä tiiä miks pitää olla reissuopas oikee erikseen pimuille. Niistä tamppooneista ja ripsiväreistä ja kimaltelevista sandaaleista ei niin paljo voi jauhaa että tämmöstä omaa opaskirjaa asia vaatis. Ku kuiteski se semmonen paikasta aa paikkaan pee liikuskelu, ja siä perillä oleminen, on niiku se matkailun ajatus, oli siull pöksyissä pilde tai kepexet.
Mutta varmasti semmoset oikeemmat tytöt tästä kirjasta tykkää ja saa täst paljo irti jos omaa reppumatkaa miettii. Miusta tää oli turhanpäivästä sontaa, mutta miä oonki tämmönen ymmärtämätön kiree paska.
Luettu: 21.11.2013 Gili Trawangan, Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti