David Baldacci: The Winner (28/2013)
Taas tätä Baldaccia! Perkele! No mut tää oli ihan okei.
On sellain trailerissa vittumaisen äijän kans asuva parikymppinen white trash -gimuli, jolla on pieni lapsi. Elämä on siis aika ankeeta, rahasta jatkuva pula, ukko vaan ryyppää, pimu raataa jossain rekkakuppilassa ja jatkuvaa taistelua on koko elämä. Sitte pimu saa puhelun, tarjotaan hyväpalkkasta työpaikkaa. Työhaastattelu paljastaakii sit, et pimulle tarjotaa varma tilaisuus voittaa valtakunnallisessa lotossa pääpotti.
Pimu on niin rehti ja lainkuuliainen, et ei meinaa suostua. Baldaccin naissankarit tuntuu olevan aina näit tämmösii samanmoisii: kauniita ja ns. street smartteja, rehellisiä ja lainkuuliaisia, jotka taivuttavat lakipykäliä vaan pakon eessä. Niin se on sellanen tuo tänkii kirjan päähenkilö. Kun sen retku ukko löytyy kualleena siält heiän asuntovaunuhimasta ja joku iso yrmy karju koittaa pimunkii siin listiä, ni muijalle ei jää muuta vaihtoehtoo ku ottaa käpälät alleen ipanansa kans ja ilmottaa lottovoiton tarjoojalle et it's a deal.
Muija voittaa lotossa sata miljoonaa dollaria, karkaa maasta kymmeneks vuodeks ja vaik oli sovittu lottohuijauksen tehneen ilkeen setän kans et ikiin ei ämeriikkaan palata ni koti-ikävä se sitte kuiteskii saa ämmän palaan 10 vuoden jälkeen kotio. Kohta on perässä FBI, veroviranomaset, utelias toimittaja ja se lottohuijauksen järjestäny yyber-paha setä.
Onneks uusil kotihuudiloil on komee kirvesmies, jonka kans päästää vällyjen välii ja joka muutenkii jeesaa damselia kiipelissä. Pahat saa palkkansa ja rakkaus rules oo ja koo.
No joo. Tämmönenhän tää ny sit oli. Aina näit jännitysten lomaan laitettuja romanttisuuksia pitääkii olla. Mutta oli ihan jännä kirja kuiteski.
Ja miten se lottohuijaus oli tehty? Lottopalloihi oli suihkittu jotain kemikaalia joka nyppäs sielt pallokoneesta tismalleen halutut numerot voittonumeroiks. Näin.
Luettu: 22.3.2013 Gili Meno, Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti