maanantai 11. kesäkuuta 2012

Karjalainen ruletti (71/2012)

Jouni Hynynen: Karjalainen ruletti (71/2012)

Puuuuuh. Tän lukeminen kesti poikkeuksellisen kauan. Muutama sivu sillontällön. Syy ei ollu se, että sisältö ois ollu jotenkii raskasta ja aivotoimintaa vaativaa, ei todellakaan. Syy oli se, et miul ei ollu tätä sellasena vanhanaikasena kirja-kirjana, vaan tiedostona. Kirja, oi nuoriso, on siis paperia ja siin on pahviset kannet ja joutuu kääntämään sivua kun juttu etenee. Nyt piti lukea tietsikalla ja nysvätä hiiren kanssa et klik-klik. Vittumaista puuhaa. Miä oon vanhanaikanen ja haluan kirjani kirjoina, enkä minään helvetin peedeeähvinä. Tästä uhosta huolimatta harkitsen vakavasti jonkinlaisen lukulaitteen hankkimista, ihan käytännön syistä. Sellaseen tuupattua kirjastoa on meinaan himpun verran helpompi kannella ympäri ääsiää ku ees paria kappaletta nuhjusta paskapokkaria. (Jos jollain suosituksia moisista vekottimista niin pistäkee viestiä!)

Eniveis, uusi Hynynen, mutta vanhaa paskaahan tää lähinnä sisäls. Kiertuepäiväkirjoja, jotain kolumneja ja Hynysen "tipattoman" tammikuun tilitystä. Ihan viihyttäväähän kaikki oikeestaan oli, kolumnit varsinkin, mutta vähän noi päiväkirja-osuudet kävi pitkästyttää. Mutta varmaan tätä myyään enempi ku vessapaperia, veikkaisin.  Mikä on helvetin hyvä, koska pääasia on, että ihmiset lukee. Ja miä luulen et näit Hynysiä lukee sellasetkii jotka yleensä ei lue ku vanhoja Jalluja ja satunnaisesti Alibia ja Aku Ankkaa.

Miä toivoisin, et Jouni kirjottelis jo jotain erilaista (pliiiiiis!). Kert miusta paras mitä hää on kirjotellu on ehottomasti ollu Tommi Liimatan kans yhes pykätty Rillipää ja Läski. Se poikkeaa positiivisesti näistä iänikusista nokkelista ryypättiin-soitettiin-kärsittiin-pillua-jutuista.

Nii ja tietysti myös Ukonhauta-kirja on ihan vitun hyvä, koska siel on ensinnäkii ihanan Karmilan Mikon ottamia vitun hienoja kuvia, ja - mikä parasta - miun Viinapirtelöresepti. On jotenkii niin tärkee ja kuolematon olo kun oma nimi on päässy kirjaan. Liekö tuo pirtelöresepti ainoa mitä miusta jälkipolville jää? Ihan passeli saavutus sekin kai on. Et ei ollu ihan turha tämäkään elämä, jee!


Luettu: 11.6.2012

Ei kommentteja: