Olipahan perkeleellinen mettästäminen, että löytyi Hungergameksen molemmat kaks jatko-osaa. Joka helvetin hyllyssä pojotti aina trilogian viiminen osa (Mockingjay) mutta sitä keskimmäistä, Catching Firee, ei meinannu löytyä mistää. Mockinjayta kantelin toiveikkaana ympäri Sulawesia, kun sen sieltä yhen majapaikan hyllystä vaihtarina nappasin, mutta keskimmäisen palasen puuttuessa ei kirjaan tohtinu tarttua. Minen vaan voi lukea tämmösiä tarinoita väärissä järjestyksissä, siin menee kaikki ihan kuralle, koko elämä, jumaliste.
Onneks tuli paluu omalle hiekkakikkareelle ja täällä kävin tutussa divarissa sit kiekasemassa, et jos näkyy Catching Firee ni jos viittisisisisisit tuikkaa sen tiskin alle ni miä ostan sen sitte kyllä. Ja kas, se oli alle viikko ku Catching Fire saapui divariin ja sain sen sieltä shopattua (85 000 rupiaa, se on noin 8 euroa, eli käytetyt kirjat on täällä helvetillisissä hinnoissa...). Jihuu!
No ehämmiä niin järin tohkeissaa Hungergameksista sinänsä ees ollu, mutta tarina jäi rassaamaan mieltä ja oli pakko saaha selville kuinka pelit jatkuu. Siin ei sit kauaa nokka tuhissu ku nää jatko-osat lukasin. No joo. Otteessaan pitävää kerrontaa ja juonenkäänteitä juu, hieman arvattavissa oleva onnellisen olonen loppu, hyvät päihittää pahat ja sillee.
On nää ihan hyviä. Jos joskus palaan johonki sivistyksiin mis miul on sohva ja iso telkkari ja saavillinen juustonaxuja ni varmaan sitte pitää näist Nälkäpeleist ne elokuvaversiotkii kattoa. Toivottavast niitä ei oo pilattu sellasilla puunaamasilla lahjattomilla "näyttelijöillä" niiku Twilightit.
Luettu: 13.8. ja 14.8.2012 Gili Trawangan Indonesia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti