Joo. Tää alkaa olla nyt taas tätä et kaikki on luettu ja joutuu tyytymään ihan mihin hyvänsä mitä käsiinsä saa. Miullahan oli pitkään hirviä kirjakasa oottelemassa yäpöyän alla, ku lukemisen tahti on ollu hias. Ku on yks sun toinen lahjotellu miulle kirjoja ja kaikki vastaanotan iloisna. Nyt miun telkkarikanavat hävis ja oon muutenki ollu aika kotio linnottautunu ni nenä on ollu kirjassa tanakasti. Ja nyt joutuu käymään naapureis ratsaamas kirjahyllyjä ja noukkimaan siältä mitä siel sattuu olemaan.
Tää Our Kid oli ihan paska. Kertoo lapsuuesta Mancesterissa toisen maalimansodan tienoilla. Perustuu todellisuuteen, eli kirjottaja kertoo omasta lapsuudestaan. Huokaus. Sen lisäks et tää oli puuduttavan tylsä ni välil huiteli jutut ihan ylitte ku ei toi mansesterin murre oo oikeen hanskassa. Mutta jos en tajunnu jotaa ni koitin arvailla, tai sitte vaa annoin mennä, ku varmaahan oli että vittu oli merkitys mitä hyvänsä ni ei se tätä paskaa paremmaks tee.
Luettu: 15.2.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti